Rakesan alkulähteillä

14/3/2018

Mike von Wehrt

Elettiin vuotta 2006 kun kävelimme rohkeasti Ympäristöministeriöön sisään ja kerroimme, että olemme toteuttamassa rakennusvalvonnan sähköistä asiointipalvelua. Olimme pohdiskelleet aihetta jo vuosituhannen alusta ja tehneet ensimmäisen vaatimusmäärittelyn 2005. Ympäristöministeriössä oli ryhdytty vuoden 2006 aikana valmistelemaan Rakesa-hanketta ja nyt menimme keskustelemaan, että onko meidän hankkeemme ristiriidassa tuon hankkeen kanssa.

Rakesasta KRYSP-hankkeeseen

Rakesalla tavoiteltiin rakennusvalvonnan digitalisoitua toimintamallia läpi rakennuksen elinkaaren. Siinä määriteltiin sähköinen työpöytä rakennusvalvonnan käyttöön sekä pohdittiin asiakkaan prosesseja. Rakesa sittemmin haudattiin ja sen tilalle syntyi KRYSP-hanke, jossa tuotettiin tuki kunnan rakennetun ympäristön sähköisille palveluille. KRYSP–hankkeen lopputuloksena syntyikin sitten ensimmäiset KuntaGML-rajapinnat.

Sähköinen asiointi oli vuosituhannen vaihtumisen jälkeen aika uutta. Eihän internetin läpimurrosta ollut kulunut kun kymmenkunta vuotta. Rakennusvalvonnassa oli valloillaan vielä vahvasti paperien pyörittely ja digitalisaatio nähtiin lähinnä pakollisena pahana. Jonnekinhan ne valvontatiedot piti tallentaa. Vaikka paikkatieto oli jo osa prosessikokonaisuutta, ei välttämättä vielä nähty esimerkiksi rakennus- ja huoneistorekisterin merkitystä kunnan päätöksen teossa. Rakennuksiin kytketyt henkilöt kun on kaiken väestöpohjaisen analysoinnin perusta.

Yli 1,5 miljoonaa suomalaista asuu kaupungissa, joissa on käytössä Trimblen toimittama palvelu.

Prosessit olivat alkuun iso este sähköisen asioinnin läpimurrolle. Aikaisemmin hakemus tuli lupa-assistentille, joka katsoi paperit läpi, pyysi tarkennuksia ja teki pienet korjaukset. Sähköistymisen myötä ei välttämättä ajateltu, mitä kaikkea assistentti hakemuksille teki ja hakemus päätyi suoraan luvan käsittelijän pöydälle kaikkine puutteineen. Pienetkin virheet saatettiin lähettää luvan hakijalle korjattavaksi ja edestakaisin liikkuva lupahakemus aiheutti harmia molemmissa päissä.

Vaikka Ympäristöministeriö sittemmin teetätti sähköisen asiointipalvelun, on tällä alkuperäisellä asiointipalvelulla laaja käyttäjäkunta. Yli 1,5 miljoonaa suomalaista asuu kaupungissa, joissa on käytössä Trimblen toimittama palvelu. Palvelun ehdottomana etuna on sen integroituminen kaupungin muun teknisen toimialan prosesseihin. Eri yhdyskuntarakentamisen prosesseissa syntyvät tiedot ovat yhteisessä tietorakenteessa hyödynnettävissä prosessien vaiheissa.

Tänään vuonna 2018 on ilo nähdä, että sähköinen asiointi on lyönyt läpi. Monella kunnalla on jo kokonaan sähköistetty prosessi, jossa lupaliitteetkin kulkevat sähköisesti pysyväisarkistoon saakka. Valmius rakennusten tietomallinnuksen täysimääräiseen hyödyntämiseen alkaa olla olemassa. Kohta ollaan jo siinä pisteessä, että luvanmukainen rakennus voitaisiin rakentaa ilman varsinaista lupamenettelyä. Sitä varten tarvitaan rakenteelliset kaavatiedot, joita sitten tekoälyn avulla verrataan rakennemalliin. Jos kaavan ehdot täyttyvät eivätkä naapurit moiti, niin rakennustyöt voi alkaa.