Piste.

Mike von Wehrt

​”… Mut jos tuijotat vaan yhtä pistettä voi koko pilvi kadota. Mut jos sä näet vain pistepilven et ehkä huomaa pistettä hienointa…”

​Hieman modifioituna Haloo Helsingin kappale ”Vihaan kyllästynyt” tulee mieleen kun puhutaan pistepilvistä. Yksittäisen pisteen merkitys pistepilvessä on pieni, mutta kokonaisuuden kannalta jokaisella pisteellä on oma merkityksellinen tehtävä. Aivan kuten alkuperäisessä sanoituksessa puulla on metsässä.

"Pistepilvet ovat tämän päivän työkalu tuottaa nopeasti ja tehokkaasti tietoa ympäristöstä"

Pistepilvet ovat tämän päivän työkalu tuottaa nopeasti ja tehokkaasti tietoa ympäristöstä. Pistepilviskanneri kerää miljoona pistettä nopeammin kun perinteisen mittalaitteen saa ulos kuljetuslaatikosta. Pisteitä voidaan kerätä maasta, ilmasta sekä vedestä ja keräysvälineistö kehittyy koko ajan tehokkaammaksi ja käyttökelpoisemmaksi. Myös pistepilvien jatkojalostaminen ja hyödyntäminen menee vauhdikkaita loikkia eteenpäin. 

​Hyödyntämiseen löytyy monia eri tapoja. Kun varsinainen skannaustyö on tehty, tulee pisteet käsitellä ja luokitella tarkoituksen mukaisissa järjestelmissä. Tätä kautta aineistosta saadaan enemmän käytössä irti. Pisteiden avulla voidaan myös tehdä konttorikartoitusta eli käytännössä mitata ja kartoittaa työpöydän ääressä esimerkiksi puiston tai katualueen kohteita. Luokittelemalla aineistoa saadaan visuaalisesti eroteltua esimerkiksi maanpinnan tai kasvillisuuden kohteet. Eli puut ja muut viheralueet näkyvät vihreinä ja vaikkapa puiston tiet ruskeina. 

"Koko Espoon kaupungista skannattu pistepilvi pyörii kevyesti kaupungin paikkatietojärjestelmässä."

Kuntien perustietojärjestelmät kykenevät näinä päivinä käsittelemään kolmiulotteisten aineistojen ohella myös pistepilviä. Esimerkkinä koko Espoon kaupungista skannattu pistepilvi pyörii kevyesti kaupungin paikkatietojärjestelmässä. 

Tyylikäs ja käyttökelpoinen kokonaisuus syntyy kun kaupunkimalli on rakennettu tarkan kantakartta-aineiston päälle. Talot muodostetaan sokkeliviivoista sekä pistepilvistä tulkituista ja vektoroiduista kattomuodoista. Pidemmälle vietynä myös seinätekstuurit ”napataan” automaattisesti pistepilvi/viistokuva-aineistoista. Lisäksi maastomallin pintaan voidaan lisätä ilmaortokuva, jolloin ollaan jo hyvin lähellä realistista näkymää. Tämä kaikki sitten viimeistellään luokitetuilla pistepilvillä ja saadaan uskottavan näköinen ja täsmällisen tarkka malli olemassa olevasta ympäristöstä.

"Mittasuhteiden havainnointi ja vaihtoehtojen tarkastelu on realistisessa kaupunkimallissa paljon helpompaa."

Mihin mittatarkkaa ja realistista kaupunkimallia sitten tarvitaan? Esimerkiksi aina kun suunnitellaan uutta, on hyvä tarkastella sen vaikutuksia olemassa olevaan ympäristöön. Kaupunkien luottamuselimissä istuu ihmisiä, jotka eivät välttämättä ymmärrä perinteistä tasokarttaa ja kyllä se asiantuntijoillekin antaa paremman varmuuden sekä ymmärryksen suunnitelman vaikutuksista ympäristöön. Mittasuhteiden havainnointi ja vaihtoehtojen tarkastelu on realistisessa kaupunkimallissa paljon helpompaa. 

Miksi sitten vasta nyt? Mallien tuottamiseen tarvittavan tiedon kerääminen, ylläpito ja käsittely ovat olleet kallista ja hankalaa. Edelläkävijöitä on tarvittu viemään asioita eteenpäin, mutta nyt aletaan olla pisteessä, jolloin aineistoa pystytään kohtuudella tuottamaan ja myös sen käsittelyyn ja tarkasteluun on vaihtoehtoja. Myös paikkatietojärjestelmät ovat alkaneet tukemaan pistepilviä, jolloin ne toimivat erinomaisena lisäaineistona erilaisissa viranomaisprosesseissa. 

"Kun kaupunkimallin ylläpito on liitetty normaaleihin viranomaisprosesseihin ja maustetaan pistepilvillä, on ajantasainen malli koko ajan olemassa."

Monen kaupungintalon aulassa on vieläkin puusta veistettyjä kaupunkimalleja, jotka ovat yleensä väriltään valkoisia ja jo valmistumispäivänään vanhentuneita. Nyt kun kaupunkimallin ylläpito on liitetty normaaleihin viranomaisprosesseihin ja ne voidaan maustaa pistepilvillä, on ajantasainen malli koko ajan olemassa. Mutta ei sitä yksittäistä pistettäkään pidä unohtaa. Se voi olla vaikka rekisteriyksikön ulottuvuuden ilmaiseva rajapyykki.

Kurkista kaupunkimalliin ja lue lisää blogeja aiheesta >>