Piste pilvestä

Mike von Wehrt

​Kesälomien lähestyessä on tärkeä tietää, missä pilvet liikkuvat. Joka kesä iltapäivälehdet pyrkivät ennustamaan lomailusään kannalta parhaat, pilvettömät alueet. Vaikka pilvi sään osana hieman negatiiviselta kalskahtaakin, tietotekniikkaan se on rantautunut ja varsin positiivisesti. Ohjelmistoja käytetään pilvestä ja tietojakin voidaan ylläpitää ja hyödyntää pilvestä. Se, että pistekin on pilvessä, ei ehkä ole kaikille niin tuttu asia.

Armeija-aikoina, 80-luvun lopulla sain ensikosketuksen maanmittaukseen, kun menimme suuntakehän ja mittavaijerin kanssa pitkin Santahaminan ”Saharaa” ja mittasimme kranaatinheittimen tuliasemia. 

​Opeteltiin myös laskemaan lähtöpisteen koordinaatit taivaankappaleista ja saatiin yllättävänkin tarkasti selville, missä heittimet sijaitsevat. En tiedä, mittaavatko nykyiset krh-kollegani tuliasemia samalla tekniikalla, mutta täällä siviilipuolella on harpottu pitkiä kehitysaskeleita. GPS/GNSS-teknologia alkaa olla jo kaikille tuttua kännyköiden kautta, ja navigaattorien sijaintitiedon hyödyntäminen on arkipäivää. Sosiaalisessa mediassakin oman sijaintinsa voi jakaa kavereilleen silmänräpäyksessä.
​
Entä ne pistepilvet sitten?

Toki perinteisiä maanmittausmenetelmiä ja ulkona tapahtuvaa mittaamista tullaan vielä monissa kohteissa tarvitsemaan, mutta sekä ilmasta että maasta tapahtuva pisteiden skannaaminen on mullistanut paikkatiedon keruun. 

Piste pilvestä tarkoittaa yhtä orpoa tietoalkiota, joka saa merkityksen kuuluessaan isompaan joukkoon eli pilveen. ​

Haasteena on ollut valtavien tietomäärien käsittely, mutta sekin alkaa olla nykytekniikalla hallinnassa. Lisäksi erilaiset kevytlennokit ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia. Lennokin tai nelikopterin avulla voidaan nopeasti lentää kartoitettava pienalue ja saatujen ilmakuva-aineistojen avulla luoda kattava pistepilviaineisto.
​
Kuntien paikkatiedon käsittelyyn pistepilvet tuovat uuden ulottuvuuden. Pelkkä sijainniltaan tunnettu piste ei sinänsä tuo lisäarvoa, jos ei tiedetä pisteen ominaisuuksia tai ellei se liity johonkin suurempaan tietokokonaisuuteen. Miljoonien pisteiden kokoelma sen sijaan luo jo silmin tarkasteltavan kokonaisuuden, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisissa kaupunkisuunnittelutilanteissa. 

Kun pistepilvi yhdistetään kunnan vektorimuotoiseen ja kolmiulotteiseen paikkatietoaineistoon sekä käytössä olevien rakennusten tietomalleihin (BIM), saadaan varsin kattava visuaalinen tarkasteluaineisto. Kokonaisuuden hyödyntämisen kruunaa samassa tietomallissa ylläpidettävät kunnan perusrekisterit. Yhdistelemällä rekisteritietosisältöä 3D-aineistojen kanssa päästään analysoimaan ilmiöitä aivan uudesta näkökulmasta. Näin kokonaisuutta voidaan hyödyntää entistä parempaan päätöksentekoon.
​
Piste pilvestä tarkoittaa siis yhtä orpoa tietoalkiota, joka saa merkityksen kuuluessaan isompaan joukkoon eli pilveen. Niin, ja kyllä näitä pistepilviäkin voi säilyttää pilvessä.

​Kiinnostaako 3D aiheena? Lue lisää blogikirjoituksia täältä >>