Perustetaanko työryhmä?

Mike von Wehrt

Olen ollut koko aikuisikäni mukana erilaisissa järjestökuvioissa. Sieltä olen oppinut, että aina kun vastaan tulee ongelma, jota ei heti ymmärretä tai jonka ratkaiseminen on kompleksista, päätetään perustaa työryhmä. Työryhmä sitten kokoontuu ja pohtii ratkaisua. Lopulta ryhmä luovuttaa mietintönsä toimeksiantajalle ja tyypillisesti asia kirjataan käsitellyksi - mutta käytännön toteutus jää roikkumaan ilmaan...

​Modernissa maailmassa ei enää työryhmiä perustella. Sen sijaan vastaavassa tilanteessa kutsutaan koolle hackathon. Erona klassiseen työryhmä-ajatteluun hackathon tähtää suoraan ongelman käytännön ratkaisuun. Asia ei jää siis pohdinnan asteelle, vaan se työstetään (ainakin lähes) maaliin asti. Ideana on myös, että tällaiseen tapahtumaan varataan esim. vuorokausi aikaa ja työtä tehdään intensiivisesti. Työtä ei myöskään välttämättä rajata etukäteen tiukasti, vaan annetaan vapauksia innovoida työn aikana. 

​Verrattuna entisajan työryhmiin, hackathonin aikaikkuna on lyhyt ja keskittyminen pysyy yhdessä asiassa. Kun osallistujat ovat varanneet riittävästi aikaa, ei 15 minuutin myöhästyminen haittaa. Myöskään työelämän normirutiinit eivät pääse vaikuttamaan ajatuksenjuoksuun. Useinhan nimenomaan työn keskeytykset ovat merkittävästi työtehoa laskeva tekijä. Tämä siis tarkoittaa myös sitä, että osallistujat sulkevat puhelimensa ja sähköpostin. ​

"Inspire-direktiivi tähtää paikkatietojen yhteentoimivuuteen.
​​Infrastruktuuri tulisi toteuttaa vaiheittain vuoteen 2020 mennessä." ​

​Yksi alussa kuvaamani kaltainen ongelma on suomalaisilla kunnilla Inspire-direktiivin täyttäminen. Direktiivi tähtää paikkatietojen yhteentoimivuuteen, paikkatiedon infrastruktuuri tulisi toteuttaa vaiheittain vuoteen 2020 mennessä. Suomalaiset ohjelmistoyritykset ovat tehneet KuntaGML-rajapinnat, joiden avulla kunnat voivat julkaista vaaditut aineistot ja saavuttaa Inspire yhteensopivuuden. Aineistojen julkaiseminen edellyttää luokittelujen ”mätsäämistä”. Eli kunnan tietojärjestelmässä oleva kohde tulee kohdentaa vastaavaan skeeman mukaiseen tietoon. Näin riippumatta perusjärjestelmän tietorakenteesta saadaan rajapinnan kautta tuotettua rakenteellista ja koneluettavaa aineistoa. 

Monella kunnalla rajapintojen avaaminen on kuitenkin kestänyt melko pitkään. Ongelmana on ollut ensinnäkin riittävä osaaminen rajapintatyökalujen käyttöön ja toisekseen ajankäyttö. Arjen raadannassa tulee aina keskeytyksiä ja tämän tyyppiset kehitysasiat jäävät työpöydän reunalle odottamaan. Tästä syystä päätimme kokeilukulttuurin hengessä järjestää KuntaGML-hackathonin. Ideana on kokoontua yhteen ja ryhtyä porukalla ratkomaan rajapintojen ihmeellistä maailmaa. Rajapintojen käyttöönottoa vasta aloittelevat saavat tukea pidemmälle ehtineiltä, yhdessä tekeminen tuo uutta buustia määrittelytyöhön ja tulosten jakaminen innostaa saamaan työt valmiiksi. 
Toukokuussa nähdään, miten uudenlainen toimintamalli soveltuu tällaiseen työhön. Kyseessä ei varmaan ole täysin oikeaoppinen hackathon, mutta oppeja toteutetaan soveltuvin osin. Jälkeenpäin voidaan sitten arvioida, voisiko tähän tapaan ratkoa muitakin vastaavan tyyppisiä haasteita. 

KuntaGML Hackathon järjestetään 23-24.5.2017 ja se on suunnattu kaikille Trimble Locus -asiakkaille. Jos haluat ottaa haasteen vastaan ja päästä rajapintojen herraksi, lue lisätietoja Trimble Concert -palvelusta.

​Lue lisää Miken ja Tapion ajatuksia rajapinnoista ja niiden hyödyntämisestä  >>