Maksammeko velkaa – korjausvelkaa?

Mike von Wehrt

​​Vilkaisu lompakkoon kertoo helposti, paljonko käteistä on saatavilla. Toki sielläkin erilaiset maksukortit hämmentävät todellista tilannetta, mutta jonkinlainen kuva tyypillisesti muodostuu siitä, mihin on varaa. Asia menee jo vähän monimutkaisemmaksi, jos alkaa miettiä omaisuutensa arvoa. Auton arvo putoaa nopeasti eikä asunnon arvostakaan ole välttämättä käsitystä, ellei tule seurattua alueen tapahtumia ja asuntomarkkinoiden kehittymistä. Mutta toisaalta, mitä merkitystä omaisuuden arvolla on, ellei sitä ole realisoimassa?

​No mikä on sitten kaupungin infraomaisuuden arvo? Vaikka jätetään vesi-, kaukolämpö- ja sähköyhtiöille kuuluva verkosto-omaisuus laskuista pois, on kaupunkien omistaman infran arvo silti miljoonia. Kadut ja puistot sisältävät paljon erilaisia rakenteita ja varusteita, joiden tekeminen on ollut mittava investointi. Tyypillisesti tämä arvo löytyy kunnan taseesta vastaavaa-puolelta ja yhtenä lukuna.
​
Onko tuo infraomaisuuden arvo sitten merkittävä? Kuten alussa mainitussa yksityiselämän esimerkissä, omaisuuden arvo alkaa kiinnostaa, kun omaisuutta on myymässä. Kunnat tuskin lähtevät katujansa ja liikennemerkkejänsä myymään tai listaamaan itseään pörssiin, joten siinä mielessä arvolla ei ole niin suurta merkitystä. Mutta mikä on tuon mittavan omaisuuden kunto, ja paljonko sille on syntynyt korjausvelkaa? Sen luulisi jo kiinnostavan vähän enemmän.

Korjausvelalla tarkoitetaan sitä, minkä verran infrastruktuurin ylläpitoon ja kunnostamiseen olisi pitänyt investoida, jotta se pysyisi käytön kannalta hyvässä kunnossa. On aika helppo tehdä kadunrakentamispäätöksiä silloin, kun alue on kaavoitettu ja sinne ollaan muodostamassa myyntiin tulevia tontteja. Mutta päätökset kyseisen kadun kunnossapidosta kahdenkymmenen vuoden aikana ovatkin jo haastavampia, koska samoista rahoista kamppailevat muutkin kunnan yksiköt. Toisaalta, miten perustellaan katujen kunnostustyöt, jos korjausvelan määräytymisperusteet löytyvät ainoastaan katumestarin päästä?

Kuntaliitto teki muutama vuosi sitten tutkimuksen, jossa selvitettiin kuntien infraomaisuuden hallintaa. Ei sinänsä yllättävää, mutta toisaalta hämmentävää tietoa on, että pääosin kaupunkien omaisuudenhallinnan työkalut löytyvä edelleen asianosaisten muistista. Tietojärjestelmien hyödyntäminen on usein lapsenkengissä, ja syyksi todetaan resurssien puute. Resursseilla tarkoitetaan sekä taloudellisia-, osaamis- että henkilöresursseja.

Koska kyseessä on valtava omaisuus, tulisi sen tiedonhallintaan suhtautua vakavasti. Tietojärjestelmän käyttöönotto katu- ja viheralueiden ylläpitoon on suuri ponnistus, joka hetkellisesti vaikuttaa resursseihin heikentävästi. Mutta pitkässä juoksussa hyödyt ovat ilmeiset. Kun perustiedot on viety järjestelmään, saadaan jo hyvää dataa siitä, minkä verran hoidettavia alueita on. Pystytään arvioimaan lumenauraukset ja nurmikonleikkuut tarkasti ja tarjoamaan niitä myös ulkopuolisille urakoitsijoille. Tieto varusteista ja laitteista sekä niiden sijainnista helpottaa eri vuodenaikojen edellyttämien töiden organisoimista.

Perustieto siis tarvitaan, mutta ehdottomasti suurin hyöty tietokokonaisuudesta saadaan, kun ryhdytään ylläpitämään omaisuuden kuntotietoja. Kuntotietojen ylläpito voi tapahtua säännöllisten ja suunnitelmallisien tarkastusten kautta, joita tehdään esimerkiksi leikkipaikoille. Tiedon ylläpidon lisäksi leikkipaikkojen tarkastaminen on välttämätöntä turvallisuus- ja vastuunäkökulmasta. Kuntotietoja voidaan kerätä myös erillisinä hankkeina, tai jos käytössä on modernit mobiilijärjestelmät, niin kaupungin työtekijät voivat päivittää tietoja päivittäisten töiden yhteydessä. Kuntalaiset voivat myös osallistua raportoimalla kadussa olevat vaaralliset montut tai kaatuneet liikennemerkit sijaintipohjaisen palautejärjestelmän avulla. Tällä tavoin saadaan tieto päätöksentekoon nopeasti ja voidaan reagoida halutulla tavalla.
​
Infraomaisuus on laaja kokonaisuus, ja sen kunnon seuranta on välttämätöntä. Näin arvokkaan tiedon säilyttäminen muualla kuin asianmukaisessa tietojärjestelmässä ei ole enää tätä päivää. Hyvin mallinnettu tieto toimii päätöksenteon perusteena, ja erilaisten analyysien kautta voidaan tietoa esittää johdon lisäksi myös kuntalaisille ja luottamushenkilöille. Lähtökohtaisesti omaisuuden arvo ja kunto pitäisi olla tiedossa vähän samaan tapaan kuin hetkellinen rahatilanne lompakkoon vilkaisemalla.

​Kiinnostaako kunnossapito aiheena? Lue lisää blogikirjoituksia täältä >>