Leima malliin

Mike von Wehrt

Sähköiset asiointipalvelut ovat tehneet tuloaan julkiseen hallintoon, ja niiden hyödyt alkavat jo pikkuhiljaa näkymään. Verottaja on malliesimerkki siitä, miten prosesseja ja käytänteitä muuttamalla mullistetaan koko asiointikokemus ja tehdään verojen ilmoittamisesta vaivatonta. Verottaja ei lähtenyt vain muuttamaan paperimaailmaa sähköiseksi vaan sähköisti koko prosessin hyödyntäen tietoteknisiä mahdollisuuksia.

Nykyään myös rakennuslupia voidaan hakea sähköisesti. Prosessi on hyvin pitkälle sähköistetty, mutta toki lainsäädäntö ja totutut tavat toimia hidastavat muutosta. Monimutkaisen prosessin sähköistäminen ei ole ollut helppoa, koska monet rutinoituneet tavat ovat ajalta ennen tietotekniikkaa ja perustuvat olettamukseen, että asiakkaan on kuljetettava tietoa viranomaiselta toiselle. Mutta pikkuhiljaa asiat ovat muuttuneet ja hyötyjä sähköistymisestä on nähtävissä.

---

Mullistavin asia on kuitenkin vielä näkemättä. Tällä hetkellähän vielä rakennusluvan liitteeksi vaaditaan suunnitelmia, jotka kyllä laaditaan tietoteknisesti, mutta toimitetaan ”tyhminä kuvina”. Perinteinen 2D-tasopiirustus on kyllä kokeneelle rakennusalan ammattilaiselle havainnollinen ja helposti auton konepellille levitettävä, mutta tietokoneavusteisesti sen käytöstä ei ole juurikaan iloa. Sen sijaan 3-ulotteinen tietomalli (BIM, Building Information Model), joka käytännössä suunnittelun yhteydessä syntyy, sisältää valtavan määrän informaatiota. Sen hyödyntäminen tietojärjestelmien avulla on tehokasta.

Juuri BIM-malli on se suurin tuottavuusloikka, jota rakennusvalvonnan sähköinen asiointi vielä odottaa. Ensinnäkin ilman sähköistä palvelua tällaisen mallin toimittaminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Sähköpostilla tai erillisellä muistivälineellä oleva malli on vaikea pitää kytkettynä muuhun hanketietoon.  Toisaalta pilvessä hyödynnettävien yhteistyövälineiden kautta yksi malli voi olla kaikkien osapuolien nähtävillä ja kukin voi sinne käydä lisäämässä kommenttinsa ja näkemyksensä.

Isomman hankkeen ennakkovaiheessa on helppo käydä vuorovaikutusta rakennusprojektin osapuolien ja viranomaisten välillä. Kaikki käsittelevät samaa kokonaisuutta ja malliin on voitu kytkeä eri suunnitelmia rakennesuunnitelmista LVI-suunnitelmiin. Kun prosessi etenee luvan hakemisvaiheeseen, voidaan mallista ammentaa automaattisesti erilaisia teknisiä tietoja pinta-aloista materiaaleihin. Tulevaisuudessa siis Rakennus- ja huoneistorekisteritiedot saadaan pääosin automaattisesti BIM-mallista.

Kun lupa on myönnetty, pitää malli luonnollisesti arkistoida. Arkistoitua mallia ei kuitenkaan jätetä levyn kulmalle pölyttymään vaan sitä voidaan hyödyntää varsinaisessa tarkastustoiminnassa. Malli voidaan mm. avata rakennuskohteessa mobiililaitteella ja verrata suunnitelmanäkymää toteutukseen. Jos poikkeamia on tehty, voidaan ne dokumentoida sanallisen kuvauksen lisäksi valokuvaamalla. Tarkastuksen yhteydessä lisätyt tiedot kytketään osaksi mallia ja ne säilyvät mallin mukana hamaan tulevaisuuteen saakka.

​Kuten todettu, tietotekniikan hyödyntämisestä huolimatta rakennusvalvonnan prosessit ovat noudatelleet hyvin pitkälti paperimaailmasta peräisin olevia rutiineja. Nyt on aika hypätä mukavuusalueen ulkopuolelle ja ryhtyä rikkomaan totuttuja toimintatapoja sekä miettimään, minne se leima siinä BIM-mallissa lyödään!

Kiinnostaako rakennusvalvonta aiheena? Lue lisää blogikirjoituksia täältä >>