Kantakartan uusi ulottuvuus

Mike von Wehrt

​Tällä viikolla pidettiin taas Paikkatietomarkkinat, joka on alan vuotuinen ykköstapahtuma Suomessa. Muistan vielä työurani alkuvuosilta, kun kerroin kaverille olleeni Paikkatietomarkkinoilla ja hän vilpittömästi epäili tapahtuman liittyneen hammaslääketieteeseen. No niin tai näin, paikalla on merkitystä.

Nykyään paikkatiedon hyödyntäminen näkyy jokapäiväisessä elämässä. Matkapuhelin hallitsee sijainnin ja pystyy tarjoamaan erilaisia palveluita, missä sitten ikinä liikummekin. Kun matkustaa ulkomaille ja astuu ulos lentokoneesta, kännykkä kertoo sijainnin lisäksi, mitä puhelut ja netin käyttö kyseisessä maassa maksavat. Tai kun kaupungille antaa palautetta, niin puhelin ottaa huomioon sijainnin ja lähettää sen palautetekstin ja valokuvien kanssa eteenpäin.

Paikkatieto on tullut koko kansan käyttöön myös erilaisten nettipalveluiden kautta. Hotellin ja muiden palveluiden etsiminen tietyltä alueelta on ollut jo pitkään peruskauraa. Mutta nykyisellään voi kotisohvalta sukeltaa helposti toiselle puolelle maailmaa ja katsella katunäkymäkuvien kautta, miltä siellä näyttää. Toinen toistaan näyttävämpiä kaupunkimalleja on myös tarjolla. 3D-mallissa pääsee aidosti näkemään kaupunkirakenteen ja tarkastelemaan sitä eri katselukulmista.
 
Näille kaikille on käyttötarkoituksensa. Mutta kaupungin kehittämisessä on tarvetta vielä tarkemmille paikkatiedoille ja kaupunkimalleille. 

Kaupungin lakisääteinen tehtävä on ylläpitää asemakaava-alueilta kaavan pohjakarttaa, jonka tarkkuus on senttiluokkaa. Pohjakartan ylläpitoon kaupungeilla on prosessi, ja tiedot pysyvät jatkuvasti ajan tasalla. Nykyisillä mittalaitteilla saadaan entistä enemmän informaatiota, kun laitteilla voi kerätä perinteisen sijaintipisteen lisäksi pistepilviä ja ottaa mittatarkkoja valokuvia. Tämän informaation avulla kantakartan ylläpitoon saadaan mukaan kolmas ulottuvuus – kaupunkimalli. Ilmasta otettavia pistepilviä ja ilmakuvia saadaan tuotettua erittäin kustannustehokkaasti, ja niiden hyödyntäminen tulee kasvamaan merkittävästi. Tietokokonaisuuden ylläpidon kannalta sekä kantakarttatietoa että kaupunkimallitietoa tulisi hallita samassa, yhtenäisessä tietorakenteessa.

Perustiedot kaupunkimallin luomiseen kunnilla on jo pääosin olemassa. Kantakartalla olevista rakennusten sokkeliviivoista voidaan napin painalluksella kasvattaa talon laatikkomalli, jonka avulla pääsee jo kolmiulotteisesti tarkastelemaan massojen vaikutuksia. Näköisemmän mallin tekemiseen pitää vielä kartoittaa talojen kattomuodot. Tämä on kertaluontoisena työnä kohtalaisen suuri, mutta erilaisia automaatiovälineitä on tähänkin työhön tarjolla. Ja kun työ on kertaalleen tehty, niin jatkossa uusien kohteiden ylläpitäminen on kohtalaisen vaivatonta. Sokkelin ja katon väliin jää tietenkin seinät, joihin lisätään seinätekstuurit. Näin saadaan aikaiseksi LOD3-kaupunkimalli (LOD, Level Of Details eli tarkkuustaso), jonka ylläpito jatkuu osana kantakarttaprosessia. Kaupunkimallia voidaan sitten hyödyntää lukuisissa eri kaupunkisuunnittelu ja -kehittämistilanteissa.

Kaupunkimallit ovat tätä päivää, mutta niiden ylläpitäminen ei saa kohtuuttomasti lisätä kuntien työmäärää. Näin helposti käy, jos mallia ylläpidetään nykyisten prosessien ulkopuolella erillisessä järjestelmäympäristössä. Osana kantakarttaa kaupunkimalli on tehokkaassa ylläpidossa ja sitä voivat hyödyntää kaikki kaupungin organisaatiot ja muut sidosryhmät. Voi vain arvata, että muutaman vuoden päästä tämä on itsestäänselvyys.

Kiinnostaako 3D aiheena? Lue lisää blogikirjoituksia täältä >>