Smart City on tämän päivän trendi. Eri puolilla maailmaa järjestetään toinen toistaan älykkäämpiä seminaareja ja tapaamisia, joissa pohditaan miten kaupungeista saadaan entistä älykkäämpiä. Mitä älykaupungilla sitten tarkoitetaan? Voiko kaupunki alkaa ajatella ja tehdä päätöksiä? Miten älykaupunki vaikuttaa tavallisen ihmisen arkeen?
On vaikea löytää selkeää määritelmää älykaupungille. Itse ajattelisin sen tarkoittavan yksinkertaistettuna digitaalisuutta, jonka avulla nivotaan yhteen erilaisia sähköisiä palveluita, tietoa ja tietovarantoja sekä sensoritietoa.
Sähköisiä palveluita luodaan helpottamaan sekä viranomaisen että kuntalaisen arkea. Perusideana on, että asiointiin liittyvä tieto on helposti saatavilla ja käyttäjä tekee itsenäisesti suurimman osan työstä. Viranomaiselle jää enempi vastuu päätöksenteosta sekä ohjaamisesta.
Tietovarannot taas tarkoittavat kaikkea julkista tietoa mitä on saatavilla. Monipuolisten rajapintojen avulla tietoja voidaan käyttää asiointipalveluiden lisäksi uusien palveluiden kehittämiseen sekä tietopalveluiden luomiseen. Avoimen datan mahdollisuuksien hyödyntämisessä ollaan vasta ihan alkumetreillä. Sensoritieto on myös laaja käsite. Sillä voidaan tarkoittaa yhtälailla jokaista yksittäistä matkapuhelinta tai laajamittaisia älykkäitä sähköverkkoja. Sensori voi olla myös esimerkiksi liikenteen nopeutta mittaava komponentti tai vaikkapa katuvalon toimintaa tutkiva lähetin. Perustukset älykaupungeille on siis jo olemassa. Nyt haaste onkin, miten nuo edellä mainitut teknologiat nivotaan yhteen siten, että niistä syntyy koko yhteiskunnalle lisäarvoa. Otetaan esimerkki läheltä, työpaikan kahviautomaatilta. Se, että sensori valvoo työpaikan kahviautomaatilla ja lähettää viestin kun kahvi on valmista, tuntuu aluksi aika hyödyttömältä ratkaisulta. Mutta kun ennakkoluulottomasti lähdetään kokeilemaan erilaisia hyödyttömän tuntuisiakin ratkaisuja, innovoidaan samalla mahdollisesti jotain uutta ja tarpeellista. Tällä viikolla ”Digitaalinen kunta”- tilaisuus kokoaa yhteen suomalaisten kuntien osaajia pohdiskelemaan älykaupunkien tulevaisuutta. Paikalla on myös ministeri Anu Vehviläinen kertomassa miten hallitusohjelman puitteissa tuetaan digitalisaatiota. Jotta Suomessa pysytään kehityksen kärjessä ja kyetään luomaan innovatiivisia ratkaisuja, niin toivoisi, että valtio on ottanut oppia edellisistä hankkeista. Ei ole kenenkään etu tukea monopolimalleja, joissa yksi yritys yrittää ratkaista kaikkien kuntien ongelmat. Paljon parempi malli on antaa kunnille toiminnan vapauksia ja tukea onnistuneita hankkeita. Rahoituksen porkkanana tulisi olla tuotantokäyttöön saatettu ratkaisu, joka on monistettavissa muihinkin ympäristöihin! |
Kuntablogi:Ajankohtaista asiaa tietojärjestelmien kehittämisestä ja teknologiakehityksen julkishallinnolle tarjoamista mahdollisuuksista.
Kirjoittajat:Lisää blogeja:
3D
Avoin tieto Digitalisaatio Hankintalaki Infraomaisuudenhallinta Kaavoitus Kaupunkimalli Kaupunkisuunnittelu Kiinteistönmuodostus Kiinteistöverotus Kokeilukulttuuri Kunnossapito Lähdekoodi Lisätty todellisuus Maankäyttö Paikkatieto Palaute Pilvipalvelut Pistepilvi Rajapinta Rakennusvalvonta Sähköinen asiointi Tuottavuusloikka Ympäristönvalvonta Älykäs kaupunki Etsi Kuntablogista: |
Trimble Energy & Public Administration |
Trimble Energy & Public Administration kehittää ohjelmistoratkaisuja energianjakelun, julkishallinnon ja vesihuollon toimialoille. Liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkailleen korkealuokkaisia prosessitukityökaluja suunnittelusta rakentamiseen, käyttötoimintaan ja kunnossapitoon sekä sovelluksia laadukkaiden asiakaspalveluratkaisujen rakentamiseen. Ratkaisujen keskeisiä ominaisuuksia ovat modulaarisuus, yhteentoimivuus ja vahvat paikkatieto-ominaisuudet.
|
|
|
© Copyright Trimble Inc.
|