Aloite vai palaute?

Mike von Wehrt

​Vuosikymmenen alussa voimaan tullut laki kansalaisaloitteista on noussut varsin suosituksi. Yksittäinen kansalainen voi saattaa lakimuutoksen eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli saa asiansa taakse vähintään 50 000 ihmistä.  Se, minkä verran tätä kautta on oikeasti pystytty vaikuttamaan, onkin sitten eri asia. Aloitteen käsittely on raskas prosessi, jonka eteneminen jää eduskunnassa helposti muiden töiden alle.

Saman tyyppisesti ihmiset voivat tehdä aloitteen myös kotikunnassaan. Kuntalainen voi tehdä aloitteen kuntaa koskevassa asiassa, ja se on otettava käsittelyyn. Mikäli aloitteen takana on vähintään 2 % äänioikeutetuista kuntalaisista, tulee asia ottaa käsiteltäväksi kunnanvaltuustossa. Kuntalaisaloitteita varten on perustettu kuntalaisaloite.fi-palvelu, jota kautta näitä asioita saa eteenpäin.
​
Edellä mainitut ovat hyviä tapoja vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan. On hienoa, että ihminen voi edistää itselleen tärkeitä asioita ja niitä varten on rakennettu prosessit. Mutta toisaalta moni aloiteasia voitaisiin käsitellä huomattavasti kevyemminkin. Tarvitseeko aina säätää laki, jos tehdään muutoksia? Voisiko kuntalaisaloitteen tehdä kevyemmin?

Selailin kuntalaisaloite.fi-sivustolla kotikuntaani Vihtiin tehtyjä aloitteita. Ne ovat aika tavanomaisia. Niissä toivotaan muun muassa lisää polkupyörätelineitä, kirjaston ovet itseavautuviksi, koirapuistoa sekä leikkikentän kehittämistä. Nuo ovat tärkeitä aloitteita, mutta jokainen vaatii kunnalta perusteellisen tutkimisen, ja lisäksi aloitteen tekijä on pidettävä informoituna prosessin kulusta. Viralliset aloitteet toimivat hyvin isoissa ja merkityksellisissä asioissa. Sellaisissa, jotka edellyttävät laajempaa selvittämistä ja tutkimista. Sen sijaan kirjaston automaattiovet tai pyörätelineet voisi ratkoa paljon kevyemmin ja nopeammin. Tähän ratkaisuna on hyvin toimiva, avoin kunnan palautejärjestelmä.

Toimiva palautejärjestelmä pitää sisällään asianmukaisen tietojärjestelmän, johon on mallinnettu palautteen käsittelyprosessi. Kokonaisuuteen on sisällytettävä myös ohjeistus toimintatavoista sekä vasteajoista. Jos palautteen käsittelyajaksi on määritelty viisi arkipäivää, niin silloin palautteen antajaa on informoitava viiden päivän kuluessa. Toisaalta prosessi tuottaa palautteet aina oikealle viranomaiselle ja näin turhalta työltä vältytään. Myös työn keskeytykset vähenevät, kun käsittelijä voi määritellä itselleen sopivan vastaamisajan palautteisiin.

Tämä ei tarkoita, että palautteet käsiteltäisiin aloitteita huonommin tai ne olisivat merkityksettömämpiä. Mutta kyllä tuollaisen pyörätelineasian voisi varmaan aika nopeasti selvittää. Ja jos tarve on ilmeinen, niin lisätelineet voisi toimittaa paikalleen jo ennen kuin palautteen antaja edes osaisi odottaa vastausta. Mikäli palautteeseen liitetään karttasijainti ja valokuva ongelmasta, helpottuisi asian käsittely entisestään.

Kansalaisvaikuttaminen on nouseva trendi. Ihmiset haluavat osallistua paikalliseen päätöksentekoon ja olla mukana kehittämässä viihtyisää kotikuntaa. Myös uusi kuntalaki edellyttää kunnalta toimia kansalaisvaikuttamisen kehittämiseksi. Läpinäkyvä palauteprosessi on oiva keino toteuttaa kuntalaisille tämä mahdollisuus. Läpinäkyvyydellä tarkoitan sitä, että halutessaan annetut palautteet voidaan julkaista ja näin myös muut pääsevät näkemään, miten kunta toimii. Avoin vuorovaikutus kunnan ja kuntalaisten välillä auttaa luottamuksen syntymistä ja tekee yhteiselosta entistä toimivampaa.
​
Miten nämä asiat on hoidettu teidän kunnassanne?

Kirjoitus on julkaistu myös Profession blogissa.